Pakolaiset sijoitetaan, tai halutaan paikkakunnille, jotka kärsivät väestökadosta ja työttömyydestä. Talousahdinkoon ajetut kunnat ottavat ahnaasti heitä vastaan, paikatakseen kuntataloutta.
Itse pakolaisia kohdellaan numeroina ja prosentteina. Ihmisistä ei välitetä lainkaan. Vain oma virka, työpaikka ja itsekehu ovat tärkeintä.
On toki myös omaan työhönsä vakavasti suhtautuvia pakolaisohjaajia ja muita, jotka todellisuudessa miettivät paljonkin työhönsä liittyviä kipukohtia. Poliitikot ja virkamiehet vaan eivät katso hyvällä, jos heidän mielestään joku yli-innokas toimija sotkee suunnitelmat kertomalla totuuden.
En osaa sanoa miten muualla Suomessa, mutta ainakin Kotkassa poliittinen kiinnostus maahanmuuttoon ja pakolaisiin on vain ja ainoastaan taloudellinen kysymys. Valtion rahalla luodut työpaikat ovat tärkeämpiä kuin kielen opetus, pakolaisten työllistyminen ja isänmaan tulevaisuus. Minun silmissäni se muistuttaa lähinnä laillistettua ihmiskauppaa.
Ani harva pakolainen viihtyy Kotkassa. Täällä yksinkertaisesti on halua pitää heidät vain siihen asti, kunnes valtionavut kolmen vuoden jälkeen lakkaavat.
Tämän jälkeen suurin osa muuttaa pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle kasvaneisiin ongelmalähiöihin.
Kotkassa ei varsinaisesti ole mitään maahanmuutto-ongelmaa, jos ongelmilla tarkoitetaan sellaista mekkalointia, joka minun lähtömaassani Belgiassa on jo arkipäivää. Ne jotka tänne jäävät, ovat joko ne kaikista yrittelijäimmät, tai sitten ne sosiaalihuollon kohtaloon totaalisesti alistuneet. Jälkimmäisiä on enemmän.
On myös esimerkkejä muutamista hyvin toimivista ja maahanmuuttajien tarpeisiin luoduista systeemeistä kuten Punaisen Ristin ylläpitämä Taitojen talo ja monikulttuurinen Mylly. Valitettavasti ne kaikki kuitenkin riitelevät keskenään niukoista resursseista, eikä alkanut talouslama yhtään paranna tilannetta. Toivoisin edes näille kolmannen sektorin toimijoille kykyä yhteistyöhön keskenään.
Itse soisin kiintiöpakolaisten vastaanoton jatkamisen Kotkassa vasta siinä vaiheessa, kun tunnustetaan tosiasiat. Nykyinen riittämätön kielen opetus, olematon tapakulttuuriin tutustuttaminen ja sopeutumattomuus maahamme aiheuttaa kantaväestössä vihaa ja katkeruutta pakolaisia kohtaan.
Oikea vihan kohde olisivat näiden ongelmien luojat. Ne herrat ja hidalgot, jotka omaa kilpeään kiillottaakseen muka ajavat maahanmuuttajien asiaa, mutta lähinnä koplaavat rahat konsulttifirmoihinsa. Tämmöisten henkilöiden ei koskaan tarvitse pyykkivuoroista maahanmuuttajien kanssa Karhuvuoressa tapella.
Perussuomalaisten ulkomaalaisvahvistus Freddy van Wonterghem visioi Suomesta ”monikulttuuripakolaisten” turvasatamaa.
Seppo Häkkinen
KOTKA.Perussuomalaisten kotkalainen EU-vaaliehdokas Freddy van Wonterghem on jo hyvän aikaa kampanjoinut internetissä ulkomaalaispolitiikan teemoilla. Blogeista ja kirjoituksista ei väriä puutu. Niissä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan kiristämistä perustellaan sanoilla, joita ei tavanomaisessa poliittisessa keskustelussa kuule.
Afganistanista Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita van Wonterghem kutsuu unikonviljelijöiksi. Somalian pakolaisia hän luonnehtii merirosvojen jälkeläisiksi.
- Afganistanissa huumeiden raaka-aineen viljely on ainoa merkittävä ulkomaan valuuttaa tuottava elinkeino. Somaliassa pakolaislentoihin tarvittavia rahasummia voivat ansaita vain klaanisotilaat tai merirosvot. Eivät noista maista Eurooppaan pyri luontaistaloudessa elävät tavalliset maanviljelijät. Heillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta kerätä sellaisia rahasummia, joilla voisi matkustaa Eurooppaan turvapaikkaa anomaan, Wonterghem perustelee.
Hänellä on myös virallisesta ulkomaalaispolitiikasta täysin poikkeava näkemys somalialaisten suojan tarpeesta.
- Jos Somalia olisi nk. turvaton maa, jollaiseksi EU ja Suomi sen luokittelevat, eivät kai täältä turvapaikan saaneet lentelisi sinne suomalaisten veronmaksajien rahoilla tutkailemaan mahdollisuuksia palata kotikonnuilleen.
Vuosikymmeniä klaanisotia kokeneen Somalian tilanteen van Wonterghem ratkaisi suoraviivaisella tavalla.
- Länsimaiden pitäisi lähettää maahan parikymmentä Finnjetin kokoista alusta ja siirtää tappelupukarit viileämpään ilmanalaan jäähdyttelemään tunteitaan. Tarkoitukseen voitaisiin vuokrata maa-alue Venäjän aroilta, hän tokaisee.
Kokonaan ei van Wonterghem pakolaisten vastaanottoa lopettaisi, mutta tuloportit hän haluaa säätää nykyistä tiukemmiksi.
- Turvapaikka pitää antaa vain todellisessa suojelun tarpeessa oleville. Olosuhteista täytyy varmistua kunnolla. Keinottelu ”alaikäisillä” ankkurilapsilla ja perheenyhdistämisillä pitää lopettaa, hän sanoo.
- Suomessa pitää keskittyä tänne tulleiden ulkomaalaisten kotouttamiseen. Kotkankin julkisuudessa kehuttu kotouttamispolitiikka on silmänlumetta. Ei riitä, että tulijalle näytetään asunto, kauppa ja Kelan toimisto ja jätetään sitten yksin oppimaan maan tavoille.
Maahanmuuttopolitiikassa on ohjenuoraksi itsekin siirtolaisena Suomeen tullut Wonterghem ottaisi yhteiskunnan työvoimatarpeen ja tulijan työllistymismahdollisuudet.
- Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Nokia palkkaa insinöörejä ulkomailta Suomeen.
Koska Suomi on vuosikymmenet elänyt syrjässä siirtolaisuuden valtavirroista, se voisi jopa hyötyä Länsi-Euroopassa viriävästä ”monikulttuurikammosta”.
- Tiedän, että esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa alkuperäiset asukkaat alkavat väsyä elämään monikulttuurihälinässä. Suomesta vielä löytyy paikkakuntia, jotka tarjoavat perinteisen eurooppalaisen elinpiirin, van Wonterghem perustelee.
EU:hun van Wonterghem suhtautuu kriittisesti ja hyväksyy ainoastaan unionin, joka puuttuu nykyistä vähemmän jäsenvaltioiden asioihin. EU:n parlamentissa van Wonterghem tuntee vetoa Flanderin eroa Belgiasta ajavaan Vlaams Belang -puolueeseen, jota luonnehditaan äärioikeistolaiseksi ja muukalaisvihamiehiseksi. Puolueen edeltäjä Vlaams Block lakkautettiin rasistisena.
Europuoluevalinnassa van Wonterghemin suuntautuu toisaalle kuin puheenjohtaja Timo Soinin. Hän tukee Irlannista liikkeelle lähtenyttä, perusteilla olevaa EU-kriittistä Libertas puoluetta.
Lokakuun 26. päivä käytiin Suomessa kuntavaalit. Ennen sitä ei uhkaavasta taloustaantumasta saanut lausua sanaakaan. Jutta Urpilainen (sd.) yritti tätä jo kolme viikkoa ennen vaaleja ja häntä syytettiin aiheettoman paniikin lietsonnasta. Tarja Cronberg (Vihr.) hehkutti työvoimapulaa ja muut hallitus puolueet säestivät häntä.
Itse olen seurannut maailman talousuutisia muistakin lähteistä, kuin vain suomalaisesta mediasta. Mielestäni ne uutiset olivat hyvin huolestuttavia jo vuosi sitten. Talouden ylikuumeneminen huipentui viime kesänä polttoaineen hintojen nousuna.
Vaalien jälkeen ovat kaikki sitten Suomessakin palanneet maan pinnalle, eikä Urpilaistakaan syytetä, kuin korkeintaan mauttomista verkkosukista. Ensin varovaisesti, ja sitten kiihtyvälle vauhdilla, myös Suomi muutaman kuukauden viipeellä menee muun maailman mukana ja syvään meneekin.
Jyrki Kataisen (Kok) vertaus talvisotaan ontuu, sillä talvisodassa Suomi oli yksin. Ajopuuteoria lienee tässäkin totuudenmukaisempi. Paavo Lipponen (sd.) puolestaan puhuu armageddonista, eli maailman lopusta. Se vertaus on ehkä vähän liioiteltu, sillä ainakin Pohjoiskorea näyttää säästyvän lamalta, kun mahdolliselta armageddonilta ei sentään välty edes sekään. Markkinatalouden lopun alkusoitto, voisi olla jonkinlainen termi sille, miten minä haluaisin tilannetta ilmaista. Valuuttaheilahtelut ympäri maailman eivät hyviä ennakoi. On turhanaikaista vielä arvioida, miten eurolle käy. Siihen vaikuttavat suuresti se, miten pahana taloustaantuma iskee suuriin euroalueen maihin ja minkälaisiin ratkaisuihin ne päätyvät. Suomella ei tässä ole muita vaihtoehtoja, kuin mennä ajopuuna muiden mukana tulevan konsertin alkusoittoa
Markkinatalous perustuu talouskasvuun. Pelkään pahoin, että kasvun huippu on saavutettu. On mahdoton yhtälö pitää jatkuvasti yllä kasvua, eli tuottaa ja kuluttaa lisää. Joidenkin mukaan me kulutamme jo nyt enemmän, kuin mitä maapalon resurssit ovat.
Kapitalistiselle järjestelmälle saattaa käydä samoin, kuin Neuvostoliiton sosialismille 20 vuotta sitten, eli se kilpailee itsensä hengiltä.
Maamme hallitus suunnittelee velanottoa. Velkaraha sijoittaisiin muun muassa silta- ja tietyöhön. Vaikuttaa hyvältä ajatukselta, mutta muistetaanpa että olemme EU:n jäsen. EU:ssa, jossa kaikki merkittävät hankkeet on kilpailuttava, mikään ei takaa että suomalaisia työllistävä yritys saa ne hankkeet toteuttavakseen
Idea inkeriläisten paluumuutosta Suomeen perustuu Presidentti Mauno Koiviston muinaiseen uudenvuoden -puheeseen. Vuonna 1991 Neuvostoliitto romahti ja Suomi aloitti EU:n jäsenyysneuvottelut, vaikka lama oli jo alkanut ja työttömyys
räjähdysmäisesti kasvanut. Suomella, tai ainakin Suomen eliitillä oli suuri tarve osoittaa, että Suomi kuuluu Länsi-Eurooppaan.
Tästä syystä aloitettiin maahanmuuttajien haaliminen Suomeen. Imagon tähden haluttiin Suomenkin monikultturisoituvan muun Euroopan mukana.
Neuvostoaikana suurin piirtein kaikki jotka tulivat idästä, palautettiin mukisematta takaisin. Sen aikaisista turvapaikanhakijoista käytettiin nimitystä ”loikkari”.
Ensimmäiset somalipakolaiset tulivat Suomeen Moskovasta, jossa he olivat opiskelemassa kommunismia.
Siad Barren hallinto Somaliassa kaatui samaan aikaan Neuvostoliiton kanssa ja näin oli Moskovan somalien etsittävä uusi suunta elämälleen. Aeroflot oli ainoa eurooppalainen lentoyhtiö joka lensi Mogadishuun, myyden kalliita lippuja varakkaille somalialaisille. Sen jälkeen kun Moskovassa kommunismia opiskelleet somalit oli myyty länteen, huomattiin ihmiskaupan olevan markkinatalouteen siirtyneelle Venäjälle hjuva bisnes. Tätä materiaalia tarvittiin lisää ja lentoreitti sisällissodan runtelemaan Somaliaan takasi raaka-aineen saannin.
Väärennettyjä passeja tehtiin Moskovassa oikein urakalla.
Moskovasta somalit suuntasivat läntiseen Eurooppaan ja osa jopa Suomeen.
Inkeriläisten paluumuutto Suomeen alkoi siis samaan aikaan somali-invaasion kanssa.
Inkeriläisille luvattiin kotouttamisraha, mitä he kuitenkaan eivät itse käteensä saaneet. Summa meni valtiolta suoraan kuntien pohjattomaan kassaan.
Heille luvattiin ystävällinen vastaanotto, mutta pääasiassa ryssäksi haukuttiin.
Heille luvattiin varma työpaikka, kun eläkepommia markkinoitiin faktana.
Eläkepommin saapuminen on siirtynyt jälleen kerran sinne samaan tulevaisuuteen Jeesuksen toisen tulemisen ja maailmanlopun kanssa.
Minulle on eritäin negatiivinen käsitys Suomen tekopyhästä maahanmuuttopolitiikasta. Suomen eliitin ainoa päämäärä on saavuttaa imagosyistä länsieurooppalainen siirtolaistaso ja tuo tavoite näyttää olevan noin 15 % vierasperäistä väestöä. Minun mielestä tässä huijataan erittäin räikeästi niin suomalaisia, kuin itse maahanmuuttajiakin. Sanon tämän omakohtaisena kokemuksena Suomeen aikoinani Belgiasta tulleena maahanmuuttajana.
Suomi on maahanmuuttobisneksessään tekemässä nyt niitä samoja virheitä, joita muun muassa Belgiassa tehtiin jo 30 vuotta sitten.
EU antaa taloudellista tukea kaikenlaisille maahanmuuton ympärillä toimiville projekteille.
Ne rahat menevät lähinnä mitään aikaan saamattomien projektinvetäjien palkkaamiseen. Kotikaupungissani Kotkassa nämä paperinpyörittäjät eivät pidä minun suorasta puheestani, vaan väittävät rasistiseksi. Maahanmuuttajien äänitorveksi olen heidän mukaansa väärän värinen.
AVOIN VETOOMUS EUROOPPA- JA MAAHANMUUTTOMINISTERI
ASTRID THORSILLE
Arvoisa ministeri Thors
Kouvolan hallinto-oikeus antoi kielteisen päätöksen meidän mielestämme maalaisjärjellä ajatellen hyvin perustellulle oleskelupa hakemukselle.
Tässä tapauksessa Tamara Suzin kaikki elossa olevat sukulaiset asuvat Suomessa eikä hänellä ole Venäjällä yhtään sukulaista tai ystävää, jotka voisivat huolehtia hänestä.
Rouva Suzilla on ollut aikaisemmin vireillä useita oleskelulupa hakemuksia vuosien varrella, joiden päätökset ovat olleet kielteisiä.
Perhesiteelle perustuvalta maahanmuutolta putosi pohja hänen aviomiehensä, inkerinsuomalaisen Eduoard Suzin, kuoltua Kouvolassa 22.06.99. Aviomies menehtyi kesken vireillä olleen oleskelulupa-anomuksen, jolloin hänen osaltaan hakemus raukesi.
Alkuvuona 2008 rouva Suzin terveydentila huononi huomattavasti. Hänen ikänsä on korkea ja potee Parkinsonin tautia ja muistin menetyksiä.
Venäjällä rouva Suzi unohti huoneistostaan kaasuhellan päälle ja koko kerrostalo oli vaarassa räjähtää. Hän on nyt täysin riippuvainen tyttärestään Irina Rättestä. Rouva Suzin tytär Rätte on asunut suomessa 15 vuotta ja on saanut suomen kansalaisuuden 2008.
Rätte olisi valmis hoitamaan äitiään myös Venäjällä, mutta tyttärellä on suomessa nuori aikuinen poika, joka sairastaa Leukemiaa. Rätte ei voi jättää poikaansa yksin, mikä on estänyt menon Venäjälle.
Meidän mielipiteemme tässä asiassa on, että jos aikuinen lapsi haluaa hoitaa vanhenevia vanhempia, pidämme sitä eettisesti esimerkillisenä osoituksena kunnioituksesta omia vanhempia kohtaan ja siitä sopisi ottaa mallia laajemmin.
Kunnioittaen
Maahanmuuttajajärjestö
Maassa Maan Tavalla ry
Freddy Van Wonterghem Pj
Freddy Van Wonterghem
Kotka
Perussuomalaiset
Made in Belgium AD 1954
Asumusero
Lapsia 6
Lapsenlapsia 4
Kotkan valtuutettu/ perussuomalaiset
